"Var och en behöver hjälp och stöd i inlärningsprocessen för att hen kan uppleva framgång" : en kartläggning av svensklärarnas uppfattningar om och erfarenheter av positiv pedagogik och dess metoder i undervisningen av svenska som det andra inhemska språket

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa perusopetuksessa ruotsia toisena kotimaisena kielenä opettavien opettajien käsityksiä ja kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta ja sen metodeista. Positiivinen pedagogiikka on positiiviseen psykologiaan pohjautuva pedagoginen suuntaus, jonka keskiössä on edistää oppilaan akateemisten valmiuksien kehittymisen lisäksi myös oppilaan hyvinvointia ja kukoistamista koulussa. Keskityimme selvittämään 1) millaisia käsityksiä opettajilla on positiivisesta pedagogiikasta, 2) mitä positiivisen pedagogiikan menetelmiä opettajat käyttävät ruotsin kielen opetuksessaan ja 3) ovatko opettajat havainneet menetelmillä olevan vaikutusta oppilaiden suhtautumiseen ruotsin kieltä ja sen oppimista kohtaan. Tämän monimenetelmäisen tutkimuksen aineisto koostui 37 opettajan lomakevastauksista. Kyselylomakkeella kerättiin sekä määrällisesti kartoittavaa aineistoa suljettujen kysymysten avulla että laadullisesti analysoitavaa aineistoa avokysymysten kautta. Kyselylomakkeen kysymykset muodostettiin hyödyntäen PERMA-hyvinvointiteoriaa. Aineisto analysoitiin käyttäen kvantitatiivista tilastointia ja kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valtaosa kyselyyn vastanneista opettajista (86 %) tiesi, mitä käsite positiivinen pedagogiikka tarkoittaa. Vain vähemmistö opettajista (14 %) ei tuntenut käsitettä. Tulosten mukaan opettajien käsitykset positiivisen pedagogiikan käyttämisestä ruotsin kielen opetuksessa olivat pääosin myönteisiä. Opettajat yhdistivät positiivisen pedagogiikan vahvuuksiin, kannustamiseen, positiivisuuteen, kehumiseen, onnistumiseen, hyvän huomaamiseen ja vuorovaikutukseen. Opettajien vastausten perusteella vahvuudet ovat positiivisen pedagogiikan tunnusomaisin piirre. Opettajat kokivat positiivisen pedagogiikan sopivan ruotsin kielen opetukseen ja vaikuttavan myönteisesti oppilaiden suhtautumiseen ruotsin kieltä ja sen oppimista kohtaan. Positiivisen pedagogiikan menetelmistä opettajat hyödynsivät eniten oppilaiden tukemista ongelmatilanteissa ruotsin kielen opetuksessa. Opettajat vastasivat oppilaiden olevan positiivisempia, motivoituneempia, aktiivisempia ja sinnikkäämpiä, kun heitä tuetaan ongelmatilanteissa. Sen sijaan opettajat käyttivät positiivisen pedagogiikan menetelmistä vähiten oppilaiden omien vahvuuksien hyödyntämistä opetuksessa. Tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan käyttämisellä koetaan olevan vain vähän negatiivisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi oppilaiden suhtautumisen muutos pessimistisemmäksi tai passiivisemmaksi ruotsin kieltä ja sen opetusta kohtaan. Useimmat opettajat toivoivat koulutusta positiivisen pedagogiikan käyttöön, jotta se yleistyisi ja muuttuisi entistä ammattitaitoisemmaksi tulevaisuuden ruotsin kielen opetuksessa. Tutkimuksemme tulokset ovat kaiken kaikkiaan linjassa aikaisempien, samasta aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa. Tutkimus antaa myös aihetta jatkotutkimukselle positiivisen pedagogiikan käyttämisestä ruotsin kielen opetuksessa, sekä yleisesti opetuksessa ja kasvatustyössä. Oppilaiden asenteet ruotsin kieltä ja sen oppimista kohtaan ovat usein negatiivisessa valossa. Positiivisen pedagogiikan tutkiminen ruotsin kielen oppimisessa voi auttaa ymmärtämään, mitkä käytänteet edistävät oppimistulosten paranemisen lisäksi positiivisten tunteiden syntymistä ja hyvinvoinnin kasvamista ruotsin kielen opetuksessa ja oppimisessa